Heinäveden reitin kanavointityöt aloitettiin 1800-luvun lopulla ja ensimmäisenä valmistui 1896 Karvion kanava, joka yhdisti Suvasveden ja Kermajärven. Sen jälkeen rakennettiin vuosina 1903 – 1906 Kerman, Vihovuoteen ja Pilpan kanavat Kermajärven eteläpuolelle. Yhteys Suvasveden Varisvedeltä Juojärvelle syntyi vuosina 1911 – 1916, jolloin rakennettiin Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat. Varistaipaleen nelikammioinen kanava on pudotuskorkeudeltaan (14,5 m) Suomen suurin. Näin Juojärveltä avautui vesiväylä Heinäveden ja Kallaveden reiteille sekä samalla muuhun Vuoksen vesistöön ja Saimaan kanavan kautta aina Suomenlahdelle asti.

Outokumpu Oy:n malmikuljetukset

Outokumpu Oy:n malmikuljetusten satamana toimi aluksi Viuruniemen Riihisaari. Malmi kuljetettiin satamaan aluksi hevoskuljetuksina. Outokummun kapearaiteisen radan valmistuttua vuonna 1918 satama siirtyi Pitkälahteen. Pääosa kapearaiteisen radan kiskoista ja kolme veturia saatiin venäläisten rakentamasta radasta Pitäjänmäeltä. Rata sekä lastaus- ja purkauslaituri valmistuivat täysin vasta 1919. Kuusjärven eli Ullan, Viurusuon ja Pitkälahden aseman lisäksi oli pysäkkejä esimerkiksi Kuusjärven hiekkarannalla. Pitkälahden radan kuljetusmäärissä tavoitteena oli Arto Hakolan mukaan kuljettaa vuosittain 24 000 tonnia malmia ja 10 000 tonnia pasutusjätettä. Tähän tavoitteeseen myös päästiin. Lisäksi kuljetettiin halkoja vuosittain 180 000 kuutiota ja turvetta Viurusuolta lämpölaitokselle. Juojärvellä tavaraa kuljetti mm. rahtilaiva ”Vipunen”, joka saattoi vetää perässään 2-3 lotjaa.

Malmin kuljetus Pitkälahteen loppui 1928, jolloin junaratayhteys Viinijärveltä Outokumpuun valmistui. Henkilöliikenne kapearaiteisella radalla jatkui kuitenkin aina vuoteen 1954 saakka. Kesällä käytössä oli avovaunu ja talvella kamiinalla lämmitetty umpivaunu. Rata purettiin vuonna 1955 ja kaivosyhtiön luvalla Pitkälahden rannoille rakennettiin yli sata venevajaa.

Matkustajalaivaliikenne

Juojärvellä liikennöivät 1900-luvun alkupuoliskolla säännölliset vuorolaivat aikataulun mukaan, mm. Heinävesi II, S/S Tapio (valmistui Varkaudessa 1903) ja Karjalankoski. S/S Tapio kulki kesäisin pari kertaa viikossa Juojärveltä Kuopioon. Reitti kulki Tuusniemeltä Varislahteen, Kojanlahteen, Jäätsaareen, Pitkälahteen, Kaksolaan, Apajalahteen, Valamoon ja Varistaipaleeseen. Laiva lähti Varislahden kylästä Koljonniemen laiturista iltapäivällä kello neljän maissa ja oli perillä Kuopiossa seuraavana aamuna kello kahdeksan. Juhannuskirkkoon Tuusniemelle lähdettiin Varislahdesta laivalla aikaisin aamulla ja palattiin illalla takaisin. Laivaliikennöinti loppui 1946.