Asutus
Merkittävin Juojärven rannalla sijaitseva taajama on Tuusniemen kirkonkylä järven pohjoispäässä. Juojärven eteläpäässä, Heinäveden Papinniemessä, toimii Uuden Valamon ortodoksinen luostari. Juojärven ranta-alueet sijoittuvat kahteen maakuntaan (Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ja neljään kuntaan (Tuusniemi, Heinävesi, Outokumpu ja Liperi). Juojärven rannalla on useita kyliä kuten Varislahti, Riihilahti, Maljasalmi, Viuruniemi, Korpivaara, Papinniemi, Ranta-Kosula, Kojanlahti, Juurikkamäki, Salmenkylä, Susiniemi ja Paakkila.
Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien valmistuminen vuonna 1914 avasi laivojen kulkutien Juojärveltä Varisveden kautta Heinäveden ja Kallaveden reiteille sekä samalla muuhun Vuoksen vesistöön ja Saimaan kanavan kautta aina Suomenlahdelle asti. Satamana toimi aluksi Viuruniemen Riihisaari. Outokummun kapearaiteisen radan valmistuttua vuonna 1918 satama siirtyi Viuruniemen Pitkälahteen. Sataman merkitys Outokummun kuparikaivoksen malmikuljetuksissa oli tärkeä vuoteen 1928 asti, jolloin junaratayhteys Viinijärveltä Outokumpuun valmistui. Järvellä liikennöivät 1900-luvun alkupuoliskolla säännöllisesti vuorolaivat aikataulun mukaan mm. Heinävesi II, Tapio ja Karjalankoski.
Nykyään Juojärven mannerrannoilla on melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. Saarissa rakentamatonta ja jokseenkin luonnontilaista rantaa löytyy kuitenkin monin paikoin. Järvellä harjoitetaan virkistyskalastuksen lisäksi myös ammattimaista muikun troolausta. Monipuolisen yksityisen veneilyn lisäksi järvellä toimii matkailuvesiliikennettä. Viuruniemen Pitkälahden sataman lukuisat venevajat on kunnostettu kulttuurihistorialliseksi nähtävyydeksi. Juojärven rannoilla on myös yhä jäljellä perinteisiä nuottavajoja eli kiermejä ja nuottaporukoiden nuotiopaikkoja eli kotsuja.